Historia

Harjavallan vesivoimalaitos on otettu käyttöön vuonna 1939

Länsi-Suomen Voima Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1935 ja sen suurimmat osakkaat olivat Nokia Oy, A. Ahlström Oy ja W. Rosenlew & Co. Yhtiö jätti rakennuslupa-anomuksen Pirilänkosken voimalaitoksesta Turun ja Porin läänin maaherralle 4.5.1935. Rakentaminen aloitettiin heinäkuussa 1937. Hankkeen työnjohtajana toimi insinööri August Sandsun. Voimalaitosrakennus on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema funktionalistisen kauden rakennus, joka on maisemallisesti, rakennustaiteellisesti, rakennushistoriallisesti ja historiallisesti merkittävä A-luokan suojeltava kohde. Tukinuitto huomioitiin rakentamalla padon ohittava tukkiränni, joka on edelleen jäljellä suojelukohteena.

Padon valmistuttua alkoi voimalaitoksen turbiinien ja generaattoreiden asennus. Ensimmäinen turbiini käynnistyi joulukuussa 1939 ja sen sähköä johdettiin aluksi talvisodan pommituksista kärsivään Helsinkiin. Toinen voimayksikkö viivästyi juuri sodan takia. Sen generaattori saatiin maahan Saksasta juuri sodan puhjettua, mutta se saatiin tuottamaan sähköä vasta vuoden 1940 keväällä.

Kokemäenjoen alajuoksun suurimpien koskien luontaiset putouskorkeudet olivat yläjuoksulta lukien Havinginkoskessa 3,5 metriä, Harjavallankoskessa 7,25 metriä ja Lammaisten- eli Pirilänkoskessa 6,6 metriä. Yhteensä nämä tekivät puolet siitä putouksesta, joka syntyi Kokemäeltä matkalla merelle.

Kokemäenjoki kulki aiemmin Harjavallassa melko syvällä savi- ja hiekkamaastossa. Padon rakentamisen myötä jokimaisema voimalaitoksen yläpuolella Harjavallan kohdalla muuttui. Kun vedenpintaa nostettiin Havinginkosken niskalla ja yläjuoksulla noin 11 metriä, leveni joki noin neljänsadan metrin levyiseksi järvimäiseksi altaaksi. Veden alle jäi niittyjä ja peltoa yhteensä 192 hehtaaria ja vuonna 1912 valmistunut Harjavallan silta. Vedenvaihtelun alaiseksi jäi vielä 57 hehtaaria maata. Vedennoston vaikutukset tuntuivat Kokemäen Tulkkilassa asti, jossa Pyhänkorvankoski jäi vedennousun alle. Voimalan alapuolen järjestelyt paljastivat vanhaa Lammaistenkosken pohjaa, joka on
1300 miljoonaa vuotta vanhaa hiekkakivikerrostumaa.

Padosta puolet on Harjavallan puolella ja loput Nakkilan puolella. Rakennukset ja tekniset laitteet sijaitsevat Nakkilassa. Padolle rakennettiin kansi, joka toimii henkilöliikenteen siltana eli
Voimalaitoksentienä. Veden alle jäänyt vanha silta korvattiin uudella riippusillalla,
joka rakennettiin vanhalle kohdalleen vuonna 1938 ja palveli sellaisenaan
vuoteen 1983 saakka.

Sotien jälkeen Suomen energiasta tuotettiin vesivoimalla 80 %.

 

Jaa sivu: