Kokemäenjoen melontareitit

Kokemäenjoen alueella on useita melontareittejä, joista on koottu melontareittiopas.

Kokemäenjoen vesistö on Suomen neljänneksi suurin vesistö, ja Tampereen Pyhäjärvi on sen keskusjärvi. Kokemäenjoki alkaa Pirkanmaalta Vammalan Liekovedestä ja laskee Porissa Selkämereen. Kokemäenjoki on 120 km pitkä. Huomattavimmat sivujoet ovat Loimijoki ja Kauvatsanjoki.

Kokemäenjoki tarjoaa rajattomat mahdollisuudet kanoottiretkeilyyn. Retki- ja kuntomelojalle riittää vaihtelevia maisemia järvimäisen jokireitin varrella satoja kilometrejä. Koskimelonta rajoittuu pyörteisiin virtapaikkoihin ja nivoihin. Kaikki seudun tärkeimmät nähtävyydet, suurimmat asutuskeskukset ja matkailupalvelut sijoittuvat joen ja järvien rannoille.

Meloja joutuu sivuuttamaan maitse voimalaitokset Vammalassa, Äetsässä, Kokemäellä ja Harjavallassa. Joessa on useita voimakkaita virtapaikkoja ja isovetisiä koskia,  mutta ne kaikki ovat helposti laskettavissa. Huittisissa ja Kokemäellä joki sivuuttaa Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston. Ala-Kauvatsanjokea voi nousta Puurijärvelle, joka on hieno lintuvesi. Harjavallan kauniilta Lammaistenlahdelta joki virtaa vapaana merelle saakka ainutlaatuisena suistoalueena.

Kuvaaja Pasi Hirvonen

Rannat ovat varsinkin Harjavallan Paratiisilehdon alueella jyrkät ja sortuvat helposti jokeen.

Loimijoki-Kokemäenjoki 41km
Suuri joki, joka soveltuu monenlaiseen retki- ja kuntomelontaan. Useimmat koskiosuudet ovat melottavissa koko sulavesikauden. Kevättulvilla vesi on savista. Loimijoen melontareitti koostuu useista pätkistä. Alastaron Tammiaistentien sillalta alkaa 10 km pituinen reitti Vampulaan asti, joka jatkuu padon ohituksen jälkeen Rutavaan. Rutavasta alkaa Huittisia kohti jokijakso, jossa on laskettavana 9 koskea yhteensä 8m putouskorkeudella. Matkalla on useita patorakenteita. Huittisten kohdalla on monia hyviä rantautumispaikkoja. Huittisista eteenpäin melontareitti jatkuu Loimijokea pitkin yhtyen Kokemäenjokeen. Matkan varrella on kaunis Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto. Reitti jatkuu Kokemäkeen asti, jossa tulee vastaan Kolsin vesivoimalaitos. Kokemäeltä melontareitti jatkuu aina Harjavaltaan asti.

Kymmenen joen ja kymmenen järven reitti 70 km
Erittäin vaihteleva ja monipuolinen joki- ja järvireitti, maisemallisesti kaunis ja melottavissa kaikenlaisella kalustolla. Reitti kulkee kymmenen järven läpi ja virtaa kymmenenä eri nimisenä jokena. Lähtö Suodenniemen kirkonkylältä Kourajärveltä Kourajoelle, josta edelleen Mouhijärvelle ja siitä eteenpäin Mouhijokea pitkin Kiikoisjärveen, Piilijokea pitkin Sääksjärveen, Kauvatsanjokea pitkin Puurijärveen ja Ala-Kauvatsanjokea pitkin Kokemäenjoelle.

Punkalaitumenjoki-Loimijoki 51 km
Viljelysmaiden läpi polveileva keskisuuri joki, jonka 30 koskea on aikanaan perattu uittokäyttöön. Suositellaan inkkarikanoottia tai koskikajakkia, joilla voi tulva-aikaan meloa koko osuuden. Aloituspaikkoja on Punkalaitumenjoen ylähaarassa ja Jalasjoen haarassa. Reitti jatkuu aina Huittisiin asti, jossa joki yhtyy Loimijokeen.

Sammaljoki-Sammunjoki-Kokemäenjoki 44km
Peltojen keskellä erittäin mutkittelevasti hiljalleen virtaava pikkujoki, jossa varsinaisia koskia onvain muutama. Joki on kokonaan menoltakelpoinen ainoastaan tulva-aikaan. Muutamissa koskissa onpohjapatoja ja vanhoja patorakenteita. Lähtö Rautaniemestä tai Sammaljoen sillalta jatkuen aina Huittisiin asti.

Padot voi ohittaa kantamalla vene rannalla olevia teitä pitkin padon alapuolelle.

Koskimelontakursseja järjestää Kajak ry. Reittikuvauksia voi kysellä melonnan harrastajilta kuten Kokemäenjoen veneilijöiltä.

Kuvaaja Pasi Hirvonen
Jaa sivu: