Lammaistenlahden kulttuurimaisema

Voimalaitokselta alkaa valtakunnallisesti merkittävä Kokemäenjoen Lammaistenlahden kulttuurimaisema, joka jatkuu Ulvilaan asti.

 

Lammaistenlahden kulttuurimaisema muodostuu kosken pohjoisrannalla olevan Pirilän kylän vanhasta asutuksesta, eteläpuolella olevista Huovintiestä, Torttilan ja Lammaisten kylän talonpoikaistaloista sekä voimalaitoksesta. Kokemäenjoki on vaikuttanut monin tavoin kautta vuosisatojen jo keskiajalla syntyneeseen Laimmaisten kylään. Lammaistenkoski oli kalarikkaudestaan kuuluisa jo keskiajalla.

 

Maiseman ominainen piirre on ollut sen avoimuus. Lammaistenlahti oli keskiajalla merkittävä markkinapaikka. Sen tulvarannoilla kasvaa erittäin uhanalaiseksi luokiteltu rantalitukka, joka viestii alueen aiemmasta viikinkikulttuurista. Rantalitukka on viikinkien mukana tuoma tulokaslaji, jonka kasvupaikat käyvät yksiin viikinkiajan kauppareittien kanssa.

Kuvaaja Pasi Hirvonen

 

Alueella on useita vanhoja ja komeita sukutiloja. Pirilänkoskella maisemalliseksi kiintopisteeksi muodostuu Harjavallan voimalaitos, joka edustaa komeaa funktionalistista teollisuusarkkitehtuuria, ja on rakennushistoriallisesti merkittävä kohde. Se kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Voimalaitosrakennus on kahdeksankerroksinen, betonirunkoinen ja punatilillä vuorattu rakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman. Harjavallan voimalaitos on myös yksi varhaisimmista suurvoimalaitoksista maassamme. Voimalaitoksen vanhat tukinuittorännit kertovat osaltaan alueen aiemmasta käyttöhistoriasta.

 

Voimalaitoksen työnjohdolle ja toimihenkilöille rakennettiin samoilla piirrustuksilla neljä funktionalististia asuinrakennusta Lammaistenkosken rantatöyräälle, näistä on säilynyt kaksi.

 

Matalan veden ja juoksutuskatkojen aikana voimalaitoksen purkauskanavassa on nähtävissä Kokemäenjoen pohjan hiekkakivikerrostumat ja niiden voimakas kallistuminen lounaaseen.

 

Lammaistenlahden luoteisrannalla sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävä Satalinnan parantolan miljöökokonaisuus, joka rajautuu Pirilänkosken Natura -alueeseen. Alueen rakennuksista arkkitehtonisesti merkittävimmät ovat vuonna 1925 valmistunut punatiilinen keuhkotautiparantola ja vuonna 1927 valmistunut lastensairaala. Parantolan ympäristössä kasvaa puistomaisesti hoidettu maisemallisesti komea kilpikaarnahongikko. Pirilänkosken luontopolku kulkee parantola-alueen läpi.

Jaa sivu: